Suomen ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin v. 1927 Hämeenlinnaan. Tilat oli vuokrattu Hämeenlinnan kaupungilta 30 vuodeksi kaupunginkirjaston yläkerrasta. Omien tilojen rakentamista ja mahdollista sijaintipaikan siirtoa ehdotettiinkin jo v. 1935, kun maakunta-arkistoista tuli vakinaisia virastoja.
Maakunta-arkiston tilat kävivät riittämättömiksi jo ennen sotia. Koska vuokrasopimuskin oli päättymässä 1957, oman arkistorakennuksen rakentaminen oli jatkuvasti esillä. Vuokrasopimusta kuitenkin jatkettiin vuonna 10 vuodella v. 1954 siten, että maakunta-arkisto sai lisätiloja. Vuokrasopimusta jatkettiin edelleen, ja aikanaan tilakysymys nousi sietämättömäksi.
Vuosina 1969-1974 maakunta-arkiston uudisrakennus oli taas suunnitteilla niin Hämeenlinnaan kuin Tampereellekin. Lopulta uutta arkistoa ei kuitenkaan rakennettu, vaan entinen Hopeakeskuksen tehdaskiinteistö Hämeenlinnassa kunnostettiin arkistorakennukseksi. Tilat avattiin v. 1978 ja lisätilaa samasta rakennuksesta saatiin v. 1984.
Eri vaiheissa oli ollut esillä paitsi uudisrakennuksen rakentaminen, myös sijaintipaikan muutos Tampereelle. Kun maakunta-arkiston tilojen arvioitiin loppuvan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, v. 2000 nousi taas esille ajatus uuden arkiston rakentamisesta Tampereelle. Kun pari vuotta myöhemmin perustettiin hankesuunnitelmatyöryhmä Hämeenlinnan ja Tampereen vaihtoehtoja selvittämään, uudisrakennuksen suunnittelu sai varsinaisesti alkunsa.